mutta kun aina tuntuu että jotain puuttuu
|
1 kommentti
|

olin ihan innoissani syksystä ja pimenevistä illoista, mutta en muistanutkaan kuinka masentavia kylmät ja pimeät aamut voikaan olla. aamulla tuntuu tosi vaikeelta päästä ylös sängystä ja ku avaa verhot ja on aivan pimeää, tuntuu että ei osaa herätä ollenkaan ja heti aamusta masentaa tajuttomasti.
mä tahtoisin jotain piristystä mun elämään, jotain uutta, joku uus ihminen tai JOTAIN. en tiedä mitä, ihan mitä vaan, aivan oikeasti mitä vaan!
oh taidan hautautua peiton alle äidin vanha villatakki päällä ja itkeä.
oon lähiaikoina katellu paljon kämppiä netistä ja kaikkia huonekaluja, ootan niin innolla että pääsen muuttamaan ihan omaan kämppään ja että pääsen sisustamaan sen just niinku itse haluan.
tänään oon ollu yksin kotona, pimeä ja sateinen syysilta on menny kynttilöitä poltellessa, villasukat jalassa ja peiton alle kääriytyneenä. päivällä kävin kuvaamassa ja tuli kyllä pitkästä aikaa tosi hyviä kuvia :>
syksy saa mut aina jotenkin toiveikkaaksi ja syksyisin oon aina kaikista onnellisin, tuntuu että kaikki on mahdollista. rakastan syksyä, ihan kaikkea siinä. lehdistä tulee kauniin värisiä ja ne putoo puista. sade ja tuuli, pimenevät illat ja viilenevät ilmat.
tänään todistin sen, että yksi hymy ja katse voi oikeesti pelastaa koko päivän. mulla oli jo tosi pitkä koulupäivä takana ja vielä pari tuntia edessä, olin ihan väsynyt, hikinen ja pahalla tuulella, sitten mun ihastus käveli mua vastaan käytävällä, hymyili ja katso silmiin, ja se oikeesti sai mut paljon paremmalle tuulelle ja loppu päivä lensi ku siivillä.
mulla on jotenki tosi ahdistava fiilis tällä hetkellä, nukuin pari tuntia päivällä, siivosin kämpän, luin ruotsin sanoja ja oon vaan koko ajan toivonut että joku kaveri tulis kylään ja pelastas mun päivän. ehkä jos mä kovasti toivon niin mun ihastus vaikka ilmestyy mun oven taakse koputtelemaan? niinpä, tai sitten ei.
no mutta että ei menis ihan valittamiseksi niin odotan kyllä innolla loppu viikkoa, koska mulla on tosi lyhyitä päiviä koulussa :---) aattelin mennä torstaina shoppaileen ja ostamaan mun kaverille syntymäpäivälahjan ja äidinki lahjaa vois katsella jo kun sillä on pian synttärit, mutta mitä mä osaan äidille ostaa, hmmm?
mulla on aivan tajuttoman onnellinen fiilis! odotan innolla jokaista tulevaa päivää ja kaikki tuntuu olevan kohdallaan just nyt mun elämässä! tää on jokin niin käsittämättömän ihana tunne, että haluisin pitää tän ikuisesti :----)
tänään oli maailman ihanin päivä, kun oltiin mun yhden veljen kämpillä kahvilla.minä, äiti ja kolme mun veljeä, tuntu niin ihanalta olla pitkästä aikaa kaikki yhdessä, ja tajusin taas kuinka ihania mun veljet ja äiti on, ei vois parempaa perhettä toivoa♥
vannoin itselleni noin vuosi sitten, että en enää ikinä anna itseni rakastua keneenkään, kun aina vaan sattuu. mulla on aina käyny paskasti suhteissa, ne loppuu aina aika lyhyeen, kun jotenki mokaan. no okei, ehkä se ei aina oo mun vika ollut että ne suhteet ei ole kestänyt, mutta aika useesti kuitenkin.
nyt mä oon vastoin kaikkia mun taisteluita, ihastunut. se poika on jotain ihan täydellistä; urheilullinen, upee hymy, komea ja aivan tajuttoman ystävällinen ja kiva. se on niin täydellisen oloinen että ihan pelottaa. jotain mätää siinä täytyy olla. oon kovasti yrittäny pysyä siitä kaukana, ja yrittänyt olla ihastumatta, tuloksetta, oon aivan korviani myöten ihastunut, ja ihanat perhoset on palannu pitkästä aikaa taas mun vatsaan lentelemään. tää on oikeesti aivan ihana tunne, mutta mä niin pelkään sydämeni pohjasta, että joudun taas pettymään. voi olla että taas tipahdan täältä pilvilinnoilta ja kovaa, mutta tää poika on niin mielenkiintoinen ja ihana että mä taidan ottaa sen riskin ja tutustua siihen ja antaa itseni ihastua, kävi miten kävi.
tahtoisin jotain uutta, jotain jännää sisältöö elämään, ku tuntuu että mun elämä pyrörii vaan koko ajan yhtä helvetin ympyrää, enkä pääse pois tästä oravanpyörästä. roadtrip ystävien kanssa olis tositosi jees, mutta missä on ne ystävät? no, niitä ei kai taida olla. ei enää. oma vika, kun ei osaa pitää ihmissuhteitaan kasassa. ei ehkä olis pari vuotta sitten uskonut että oisin tällasessa tilanteessa. ne kaverit jotka sillon oli mun parhaita, ei enää kuulu mun elämään oikeastaan ollenkaan, ja se kaikki mikä tuntu hauskalta silloin, ei enää kiinnostakkaan mua ollenkaan, kuten ryyppäys ja riehuminen ympäriinsä. en oikein tiedä onko musta vaan tullut tylsä, vai oonko kasvanu ehkä enemmän aikuiseksi.
summer is gone. kylmiä päiviä, ja tihkusadetta.
syksy, uusi koulu, uusi kaupunki, mutta silti vanhat tunteet ja ihmiset.
kuinka mä ikinä pystyn unohtamaan kaikki ne muistot, sanat ja teot, kun aina on joku tai jokin, joka muistuttaa niistä? mä tahtoisin niin kovasti vaan unohtaa kaiken vanhan, kaikki ne muistot ja teot ja sanat mitä mä oon tehny ja sanonu, mutta se kai ei ikinä tule onnistumaan.
mä oon päättäny pysyä vahvana, vaikka mitä tapahtuis. se on vaan aika hankalaa.
mä oon rikki ja sekaisin.
en tiiä mitä ajatella kaikesta, enkä tiiä yhtään mitä mun pitäis tehdä.
ehkä tää oli tässä, ehkä mun täytyy vaan unohtaa kaikki ihanat muistot ja hetket,
koska niiden muistaminen repii ja rikkoo mut palasiin. ne on ku puukoniskuja mun sydämeen.
kaikki sun teot ja sanat, tuun muistaan ne aina. ilman sua en olis tässä,
vaan jossain kaukana täältä, tuolla ylhäällä pilven reunalla katselemas maailmaa.
tää likka lähtee bilettää pahan mielen pois.
mä haluun pois täältä,
jonnekki kauas, missä voisin alottaa alusta.
mä oon kyllästyny tähän pikkukylään, ja joka aamu koulumatkalla vastaan tuleviin mummoihin,
jotka kyylää mua aina tosi pahasti, ehkä mä oon joskus kiilannu niiden ohi kaupan kassalla,
tai puhaltanu savut niiden naamalle tai vieny viimesen sillipurkin kaupan hyllyltä..
mä haluun johonki paikkaan, missä kaikki on suurempaa!
haluun isoihin ja cooleihin bileisiin, joissa on hyvää boolia ja hyvää tanssimusaa,
niin paljon ihmisiä, että joka kerta löytää puhelimesta ainaki kymmenen uutta numeroa,
haluan hienoihin baareihin, joissa on siistejä drinkkejä ja mmmmm.
tahdon paikkaan jossa on katuja jotka on täynnä torikauppiaita ja vaatekauppoja loputtomiin.
new yorkista kattohuoneisto, isot ikkunat, tyylikäs sisustus, työpaikka muotisuunnittelijana,
tai vaikkapa toimittajana. ah, dreaming again..
mä en oikeesti löydä sanoja kuvaileen tätä mun oloa!
tää on jotain niin ihanaa! n___________n
aww, ulkona on ihana ilma, vois lähtee etsiin ystäviä kylältä,
ja mennä hyppimään taas vaihteeksi lumikasoihin!
i think i'm in love.
the way you walk, way you talk, way you say my name
it's beautiful, wonderful, don't you ever change ~
love, ronja.
ihihihiii, ihan hassuihana fiilis!
eilen tosiaan kävin katsomassa avatarin, oli ihan okei elokuva, mutta aiiivan liian pitkä,
uh, en pysty keskittymään ja olemaan paikallaan niin kauaa!
vois pitkästä aikaa viettää rauhallsen illan lukemalla hyvää kirjaa
feat. marianne karkit, mmmm, sounds great. :-------------------))
love, ronja.
tänään elokuviin katsomaan avatar n_____________n
elokuvista tulikin mieleen, että mun elämä on ollu viimeisen kuukauden ajan suoraan elokuvasta,
jostakin elokuvasta, jossa kaikki on onnellista ja ihanaa, mmmm, oon niin onnellinen.
oon ollu pelkkää hymyä, naurua ja hyvää oloa.
mä oon vasta nyt oppinut kattoo ympärilleni, ja tajunnu kuinka älyttömän ihania ystäviä mulla on,
ja kuinka hukassa mä olisin ilman niitä höpsöjä! ja muutenki, oon muuttunut parin kuukauden aikana tosi paljon, oon jotenki kasvanu henkisesti, ja oppinu nauttimaan elämästä.
MEILL ON VAAN YKS ELÄMÄ, joten let's have fun?<;
love, ronja.
mmm, maailman ihanin päivä! aamulla heräsin, ja olin heti ihan pirteänä, hyppäsin sängystä ulos ja hyppelin suihkuun, meikkasin puin vaatteet ja lähdin kouluun, koulussa tunnit meni nopeaa ja välitunnit oli hassunhauskoja!<: sen jälkeen kylällä oli niiiiin kivaa, joku sairaan ihana tunne valtas mut ja hyppelin pitkin kylää lumihangissa ja aww.
.. mutt miksi aina onnellisen päivän täytyy päättyä kyyneliin?
voisko joku ostaa mulle jonku oppaan, jonka avulla voisin oppia ymmärtämään miehiä? RRRrrR.
can't understand....
love, ronja
mulla tuli hirmu himo päästä shoppailee. tarvisin niin paljon kaikkee!
tarvisin paitoja kenkiä koruja housuja laukkuja hiusvärin alusvaatteita!
kaikkea mahdollista pitäs saada, mutta mistä rahaa? ;___________;
äidillä ei oo tällä hetkellä varaa semmosiin, isältä en ole ikinä saanut rahaa,
itsellä ei oo rahaa, eikä työpaikkaa, eikä edes mahdollisuutta ansaita rahaa millää tavalla! MRRRR. vihastuttaa.
tarvisin meikkejäkin! eyeliner, ripsiväri, meikkivoide...
ooo, shut up, saan itseni kuulostamaan ihan täydeltä materialistipelleltä.
asiasta viidenteentuhanteen,
haluan muuttaa omaan kämppään! tahdon sellasen upeen kattohuoneiston,
jossa on ah, sellaset aivan ylisuuret ikkunat ja iiiiso kirjahylly ja namnam.
tahdon päästä sisustamaan ja muutenki asumaan itsenäisesti!
keep on dreaming... :--------------------------))
love, ronja.
onpa ihana olo.
ei pysty hengittää, päätä ja kaikkia paikkoja särkee,
yskin keuhkot pihalle, välillä on kuuma, välillä kylmä,
on jotenki aivan epäaito olo.
kamala nälkäki, mutta ei vaan tee mieli syödä.
tää lastenohjelmien kattominenki alkaa pikkuhiljaa kyllästyttää.
huooooh.
love, ronja.
ah, tää tunne tappaa mut.
välill on fiilis ett, tekis mieli vaa nauraa ja hymyillä,
mutta sitte taas välillä tekis mieli vaan itkee, unohtaa,
laittaa koko maailma off asentoon.
tekis mieli pysähtyy hetkeks, miettii tätä elämää,
aika menee nykyään koko aika niin nopeeta, en ehi saaha mistään hetkistä kiinni.
mä en oo mukana mun elämäs, mä meen vaan automaattisesti sinne minne mun täytyy mennä ja teen sitä mitä täytyy tehdä.
mä tahdon saada hetkestä kii, mä tahdon jotain niin paljon enemmän mun elämältä. tahdon lähtee johonki, ilman päämäärää, lähtee vaa kattomatta taakseen.
mä tahdon nähdä maailmaa, mä haluan vaan tarttua hetkeen ja unohtaa,
tahdon rakastua niin että kaikki muu unohtuu ja vaeltaa keskellä pilvilinnoja,
tahdon ELÄÄ OLLA RAKASTAA NAUTTIA, mmmm, kuulostaa hyvältä.
love, ronja